Pirkanmaan Sanomat 23 T ampereen Yrittäjänaiset ry valitsee vuosittain jäsenis- töstään Vuoden Ilonan, po- sitiivisen yrittäjänaisen. Ilona on esimerkki myönteisestä tarmosta, tahdosta tarttua toimeen ja roh- keudesta toteuttaa elämässä omaa visiota. Vuoden 2011 Ilonaksi va- littiin stand up -koomikko Anitta ”Iso A” Ahonen. – Mukavalta tuntuu, kun jäi ai- koinaan tuo Hymytyttö-patsaskin saamatta, Iso A heittää kysyttäessä ensitunnelmia. Juupajoelta kotoisin oleva Anit- ta Ahonen ehti olla lähes 18 vuot- ta töissä Elisalla, kunnes päätti vuonna 2005 jättää työnsä ja ryh- tyä päätoimiseksi koomikoksi. Iso päätös vaati rohkeutta. – Mutta on se kantanut hedel- määkin ja antanut rohkeutta myös muille elämän aloille. Anitta Ahonen toimii tällä het- kellä itsenäisenä yrittäjänä osuus- kunnassa. Yrittäjän tehtävänä on myydä jotain tuotetta tai palvelua, joka Ahosen tapauksessa on hän itse. Millä keinoin itseään myydään? – Pitämällä tavara kunnossa, Ahonen nauraa. – Se pätee tässäkin, vaikka sii- tä tuleekin vähän kaksimielinen merkitys. Mutta tottahan se on: niin kauan kuin tuote on hyvä, voi sitä myydä, mutta eihän tavara kunnossa pysy, jos sitä ei huolla. Ahosen mielestä on tärkeää luottaa omiin kykyihinsä ja tehdä parhaansa niillä rahkeilla, jotka on saanut. – Jos jää surkuttelemaan, että voi voi kun en ole nuori enkä nätti, niin ei se auta. Täytyy tehdä myyn- tivaltti siitä, mitä on. Itse saatan käyttää esimerkiksi argumenttia ”Juupajoen paras” tai ”Juupajoen ainoa”. En ole väittänytkään oleva- ni Suomen tai Tampereen paras. Mutta aina voi hakea sellaisen pienen jutun, jota käyttää mai- noslauseena. Kuuden vuoden tauolla Anitta Ahosella rikkoutui viime kesänä tuhannen tehdyn keikan raja. Paljon on siis lavalla tapah- tunut, niin hyvässä kuin pahassa. – 1990-luvulla tein yhden kei- kan, joka meni ihan päin helvet- tiä. Sen jälkeen en tehnyt kuuteen vuoteen mitään. – Jos uran alkupäästä voisi yli- päänsä ottaa keikkoja pois, niin voisihan niitä sieltä aika määrän feidata. Mutta toisaalta taas se on ollut se tie, joka on auttanut oppi- maan tämän ammatin. Stand up -komiikka oli Anitta Ahosen aloitellessa uraansa lähes puhtaasti miesten ala, ja sitä se on pitkälti yhä edelleen. – Ei se tee helpoksi siellä pärjää- mistä, mutta sitten jos saat jalan ovenrakoon ja arvostuksen jätkien silmissä, on se ihan mukavaa. Täy- tyy vaan tehdä kovasti töitä, että ansaitsee paikkansa. Ansaitset kei- kan esimerkiksi Tallinnan laivalle lauantaina kello 22.45. On ollut kova tie päästä sinne tekemään todennäköisesti se ihan hirveä keikka. Mutta ensin on saatava arvostusta, että joku pyytää sinut sinne. Sen jälkeen on oma ongel- masi, selviätkö siellä vai et. Palaute tulee suoraan Jos vitsit eivät yleisöön putoa, on stand up -koomikon tilanne kaik- kea muuta kuin kadehdittava. Ku- kapa meistä haluaisi seisoa yksin lavalla valokeilassa yleisön edes- sä, jolta ei irtoa koomikon letkautuksille hymyn häivääkään, vain vaivautunutta kiemurtelua ja vältteleviä katseita. Ja aivan kuin tässä ei olisi tarpeeksi, ruoskii esiintyjä vielä itsensäkin keikan jälkeen. – Sitä voi olla itselleen tosi jul- ma, jos keikka ei mene hyvin. Ai- nahan voi mennä sen taakse, että oli liian pimeää tai liian valoisaa, yleisö oli liian kännissä tai liian selvin päin, liian kaukana tai liian lähellä ja mikki oli huonosti. Mut- ta kun se ei viime kädessä auta. Jos jutut eivät uppoa yleisöön, tulee palaute suoraan. Anitta Ahonen kertoo kotiolois- sa saattavansa olla vastoinkäymis- ten edessä kova ruikuttamaan pie- nistäkin asioista, mutta keikkati- lanteissa sietokyky on korkealla. Esiintyvän taiteilijan on opittava kestämään muun muassa jatkuvaa odottelua ja mitä erilaisimpia yleisöjä. – Esimerkiksi viime maaliskuussa lähdin keikalle Kiiminkiin. Olin siellä seitsemän jälkeen illalla ja pää- sin lavalle yhdeltä yöllä. Paikalla oli kymmenen kat- sojaa, joista kuu- si katsoi esityksen l oppuun. Mut t a silloin kun lavalla ollaan, niin keikka tehdään ja siinä on se ammatti- laisuuden mitta: hoidat työsi niin hyvi n kui n kulloisissakin olosuhteissa pystyt. Lannistumisen vaara on huo- non keikan jälkeen silti aina ole- massa. – Onhan se. Ja pitäisi olla jokin muu keino kuin alkoholi, jolla pystyt huonon – tai hyvän – kei- kan jälkeen purkamaan itsesi ja sen adrenaliinin. Kesällä kävin esimerkiksi Mältinrannassa ui- massa. Mutta kun keikkoja tekee enemmän, niin ehkä se palautu- misaika vähän nopeutuu etkä jää niin pitkäksi aikaa märehtimään. On mieli silti jännä: pää pitää huo- noja keikkoja paremmin tallessa kuin hyviä. Toinen kortti pakasta Vuoden Ilonan titteli annetaan muun muassa siitä, että sen saa- ja on toteuttanut omia visioitaan elämässään. Miten Anitta Aho- nen haluaisi kannus- taa muita ihmisiä vastaavaan? – Olisi suo- tavaa, että ihmiset kykenisivät uskomaan omiin unelmiinsa. Kaikkea ei tar- vitse toteuttaa, mutta eihän siinä mitään menetä, jos lähtee kokeile- maan jotain, josta on haaveillut. Ja ihmisille tulee kuitenkin tilanteita, joissa joutuu ehkä vaihtamaan am- mattia, sairastuu tai mitä tahansa. Kannattaahan sieltä pakasta nos- taa joku toinenkin kortti, Anitta Ahonen kannustaa. – Se voi olla hauskakin seikkai- lu. Enhän minäkään tiennyt mihin lähdin, kun lähdin tekemään koo- mikon työtä päätoimisesti. Koomikkona hän aikoo jatkaa niin kauan kuin hyvältä tuntuu. – Joskus asetin tavoitteeksi, että saisin tehdä tätä viisikymppiseksi, mutta miksi sitä etukäteen päättäi- sin? Sitten voi lopettaa, kun ei enää tunnu hyvältä. Tai jos puhelin ei enää soi, niin siinä vaiheessa kan- nattaa alkaa katsella muita hom- mia. Ja ainahan voin jatkaa stand upin opettamista ja olla neuvon- antaja tai agentti, ei minun sinne lavalle tarvitse ikuisiksi ajoiksi jäädä. Taru Oksanen on vuoden Koomikko Anitta ”Iso A” Ahonen on valittu Vuoden Ilonaksi, positiiviseksi yrittäjänaiseksi. Iso A T a r u O k s a n e n / P S Anitta Ahonen on lähtenyt rohkeasti toteuttamaan unelmiaan ja vierittänyt pois tietään tukkineet kivet. – Onhan niitä vastoinkäymisiä koomikkona ollut, ja varmaan vähän yksityiselämässäkin, hän naurahtaa. I