Kireät aikataulut tekee myös silloin, kun varaa lentoja, joissa on useita vaihtoja. Terminaaleista toiseen juostessa takoo itselleen päähän, ettei koskaan enää – ennen kuin taas on sormi matkanjärjestäjän sivuston vahvistusnäppäimellä ja edessä 'vain tunnin vaihdot' ja lassevirenmäinen tarpominen ihmismassojen läpi.

Ajankulun arviointi on jokapäiväistä puuhaa. Kauppareissuun voi saada tuhlattua yli puolikin tuntia jos ei tiedä, mitä tekisi mieli saati mitä huomenna tekisi mieli. Koko session jännittävin osio on oikean kassajonon valinta. Livahdan yleensä jonoon, jossa on vähiten kärryjä ja eniten kori-ihmisiä. Valikoin jonon myös sen mukaan, jossa on nuorimmat jonottajat, he ovat ripeimpiä. Tämä yhtälö ei aina tuota jouhevaa liikkumista kohti kassaneitiä ja kaupan uloskäyntiä, mutta onnistumisprosentti on parempi.

Hektisessä työssä ajankulun (pelolla) seuraaminen siirtyy helposti myös vapaa-aikaan. Iltarientoihin ehtiessä kynsien lakkaaminen voi jäädä usein ensimmäiseksi ravintolassa nautitun punaviinin kanssa suoritetuksi toimenpiteeksi.

Usein toivon, että elämässä olisi enemmän aikaa ja enemmän ruumiin ulokkeita, joilla kantaa tavaroita. Viime viikolla sorruin vanhanaikaiseen ja päätin nostaa osan tavaroista auton katolle odottamaan, jotta saan ensimmäiset tavarat auton sisään. No, kuinkas kävikään? Juuri niin. Puhelinta ja rahoja, kortteja ja kuitteja keräiltiin pitkin pientareita! Olisi ollut järkevämpää pakata kaupassa kaikki tavarat kassiin eikä kanniskella käsissä ja yrittää suoriutua taas mahdollisimman nopeasti.

Tiedän, olen ärsyttävä kokoaikaisen säätämiseni ja tekemiseni kanssa, mutta alan tulla aikuiseksi ja huomata sen jopa itse – oppiakin siitä jotakin.

Ehdinkö sitten enemmän, kun pyrin olemaan nopea ja tehokas? Huomaan joskus, kun joudun odottamaan, että ajattelen. On aikaa ajatuksille ja luovuudelle. Keksin omasta mielestäni hyviä ideoita niin kotiin kuin työhön. Olen yrittänyt maata sohvalla ja ottaa aikaa itselle, omille ajatuksille, mutta ne eivät käskystä vilise valtoimenaan päässäni. Sitä joskus huomaa keksineensä kuningatarajatuksen, kun seisoo juuri siinä kaupan jonossa silmät auki nukkuen.

-Taija Holm