Johtajat vakuuttavat yritysten viestinnän olevan avointa ja keskustelevaa, mutta harvat työntekijät allekirjoittavat tämän. Varsinkin sisäisessä viestinnässä on kehitettävää useimmassa yrityksessä.

Miksi viestintä on niin vaikeaa?

Yksi tekijä on hankala mitattavuus – paitsi silloin, kun yritykseltä menee maine. Viestinnän epäonnistuminen näkyy suoraan euroissa, kun tyytymättömiä asiakkaita pitää hyvitellä. Sisäisen viestinnän takkuilu tulee kalliiksi, kun työn laatu ja tuottavuus kärsivät. Huono tiedonkulku heikentää työmotivaatiota ja sitä kautta tulosta. Pahimmillaan työntekijät äänestävät jaloillaan.

Viimeistään kriisit paljastavat, miten hyvin tai huonosti yrityksen viestintä on hoidettu. Yritystä, jossa viestintää tehdään ammattimaisesti ja suunnitelmallisesti, ei yllätetä housut kintuissa kriisinkään keskellä. Kun viestintä on ajan tasalla ja avointa, yritys voi kääntää kriisin jopa voitoksi.

Organisaatiomuutoksessa viestintä on avainasemassa. Hyvin johdetuissa organisaatioissa muutosprosessille tehdään oma viestintäsuunnitelma, josta selviää mitä tapahtuu, miksi tapahtuu, millä seurauksilla, mitä kerrotaan, milloin kerrotaan, miten kerrotaan – eli miten saadaan henkilökunta mukaan muutoksen toteuttamiseen, jopa innostumaan siitä. Muutos on mahdollisuus, kun se viestitään oikein.

Mediassa on puitu myös suomalaisyritysten verkkosivujen kivikautista tilaa ja sitä, miksi sivuja oikein tehdään. Soprano Oyj:n teettämän tutkimuksen mukaan 66 prosenttia sivustoista on viiden vuoden ikäisiä tai sitä vanhempia. Visuaalinen näyttävyys ja komeat animaatiot eivät paljon lämmitä, jos tarvittavaa tietoa ei löydy ja sivut vilisevät kirjoitusvirheitä. Jos sivut päivittyvät kerran vuodessa, kävijä miettii, onko yritystä edes olemassa.

Kokonaisvaltaiseen viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen kannattaa panostaa. Toimiva viestintä nostaa yrityksen imagoa, lisää tuottavuutta ja parantaa työilmapiiriä. Hyvä maine on aineetonta pääomaa, joka houkuttelee asiakkaita ja osaavia työntekijöitä yritykseen.

- Eila Aalto